Oliverin päällimmäisestä olemuksesta on aina puskenut esiin tietynlainen röyhkeys, joka parhaimmillaan saa hänet näyttäytymään charmia tihkuvana hurmurina ja huonoimmillaan uppiniskaisena teinipoikana. Pääasiassa Ollie on miellyttävä – hän on ulospäinsuuntautunut ja sosiaalinen, humoristinen ja toverillinen. Äkkiseltään nuoresta miehestä on vaikea olla pitämättä, vaikka joillekin iloinen, jopa räiskyvä persoonallisuus saattaa olla liikaa. Ollien hyväntahtoisuus on kuitenkin horjuva käsite, eikä mies lopulta ole niin puhdassydäminen kuin helposti antaa ymmärtää. Hänet on kasvatettu pitämään itseään muita parempana, hemmoteltu ja tuuditeltu pilalle, mikä tekee Oliverista arvostelevan, liian kunnianhimoisen ja temperamenttisen, unohtamatta itsepäisyyttä ja uppiniskaisuutta.

​

Ensivaikutelma Oliverista on lähes poikkeuksetta samantyyppinen. Hän on puhelias ja charmikas, oikeat sanatkin tuntuvat tipahtelevan aina harkitulla hetkellä, vaikka todellisuudessa niiden pohtimiseen ei aivosoluja käytetä. Flirttimäisyys kätkeytyy perusolemukseen ja valkean hammasrivistön hymyn kasvoja komistaessa ei sydäntenmurskaajan titteli ole kuin ansaittu. Ollie vetää mielellään shown itselleen koomikkoa matkiessaan hyvällä huumorintajullaan – vaan ei mies itsestään kovin helposti vitsiä heitä, eikä ainakaan alenna itsestään naurunalaista. Silti Oliver on varsin pidetty ja suosittu, ollut aina. Ystävystyminen ei ole vaikeaa, vaikka nykypäivän trendejä mukaillen ystävyys tuntuu perustuvan varsin hataralle pohjalle ja oman imagon ylläpitäminen on varsin tärkeää myös Ollielle. Rennot jätkäporukat saavat kuitenkin aina miehen liikkeelle, vaikka hänestä löytyy myös oma ripaus introventtiä ja omaa aikaa, hiljaisuutta, joskus kaivataan - vaikka se tarkoittaisi vain sohvan nurkkaan hautautumista viskipullon kanssa. Mitä vastakkaiseen sukupuoleen tulee, on Oliver koko ikänsä ollut liikkeiltään varsinainen pelimies, kun haluja ja läheisyydenkaipuutta on kelvannut helpottamaan neito, jos toinenkin, kunhan sitoutuminen on jätetty pois kuvioista. Jos ei heti, niin vähintään lyhyen ajan sisällä. Ollie on liikkeiltään lipevä, eikä hänen keskittymiskykynsä ole hyvä, saatikka että kiinnostus riittäisi kovin pitkälle. Sydäntensärkijänä tunnettu poikamies on tittelinsä ansainnut, sillä romantiikkaan taipuvainen Oliver lupaa kuut taivaalta, ennen kuin poistuu häntä koipien välissä sitoutumisen luomaa ahdistusta pakoon usein jo seuraava uhri kiikarissaan, sillä eihän ilman vällyjen lämmittäjää saateta jäädä. Yhden yön seikkailut ovatkin enemmän se oma juttu ja liekö vanhemmat koskaan ketään poikansa rinnalle kelpuuttaisivatkaan.

​

Ensivaikutelmaan kuuluu myös eloisuus ja rauhattomuus. Oliver on lähes poikkeuksetta valveilla ollessaan varsin aktiivinen ja liikkeessä, vaikkei aina niin silmään pistävällä tavalla, kunhan esimerkiksi paikallaan istuessaan pääsee kynää heiluttelemaan. Levottomuus tuo mukanaan myös keskittymiskyvyn surkeuden ja tätä kautta huonot hermot, jolloin pinna saattaa katketa aivan liian helposti. Oliver osaa hermostuessaan tai suuttuessaan olla varsin temperamenttinen ja itsehillintä on tuntematon käsite. Siinä, missä sanat muuttuvat myrkyksi on myös fyysisempi väkivalta tuttua, vaikkei varsinaisesti toiseen ihmiseen kohdistuisi – kunhan jotain saa viskellä, paikkoja hajottaa, tai tilanteen vaatiessa vastapuolen katuun tipauttaa. Kiihtymys laantuu kuitenkin usein yhtä nopeasti kuin nouseekin, eikä Ollie missään tapauksessa ole pitkävihainen, kun todellisuudessa asiat saatetaan unohtaa varsin nopeasti, niin nopeasti, että vastapuoli saattaa jäädä hämilleen. Oliver elää hetkessä, eikä kanna kaunaa, muttei myöskään suunnittele elämäänsä kovin pitkälle, kunhan nyt seuraavaa aamua saatetaan edellisenä iltana pohtia. Yllättäen, kaikesta ulospäinsuuntautuneisuudestaan ja avoimuudestaan huolimatta on Ollie huono käsittelemään tunteitaan ja vielä huonompi puhumaan niistä, sulkeutuenkin tilanteissa omaan kuoreensa, ahdistuen ja lopulta hermostuen.

​

Vapaa-aikana Oliver on varsinainen menijä ja monesti hänet löytääkin baarista ympärikännissä usean päivän kestäneestä rännistä, jonka ainoa keskeytys tuntuu olevan työt. Humalassa Ollie on kuten kuka tahansa – ad/hd bilettäjä, jonka estottomuuden raja tippuu nollaan. Alkoholin, satunnaisten muiden huumausaineiden ja bileiden täyttämä maailma kielii siitä, ettei mies ota elämää turhan vakavasti. Hänestä olisi voinut tulla jotain suurta ja hienoa, kun lahjoja urheiluun on aina ollut, eikä älykkyyttäkään ole säästelty jakotilaisuudessa. Perheen maine ja varallisuus ovat luoneet hyvät lähtökohdat elämään, kun yltäkylläisyydessä mitään ei ole puuttunut ja mitään ei varsinaisesti ole kiellettykään. Silti Oliver on etenkin vanhempiensa mukaan heittänyt elämänsä hukkaan saavuttamatta ikinä mitään suurta ja hienoa. Todellisuudessa nuori mies on pilalle hemmoteltu, vastuuntunnoton ja keskenkasvuinen, vaikka hän sukuansakin vastaan on käynyt varsin avoimeen kapinaan, kuten lähtiessään opiskelemaan poliisiksi hetken mielijohteesta. Ammattiin mies valmistuikin ja tekee sitä työkseen perheensä vihasta ja halvennuksesta huolimatta.

​

Työssään Oliver ei ole mikään paras, se on selvää, kun ajatellaan hänen luonnettaan ja mielialanvaihteluita. Mies kuitenkin hoitaa työnsä niin hyvin kuin kykenee, yleensä. Poliisinvirka-asussa ei karismaattisuus ja sosiaalisuus jää uniformun varjoon ja Ollie tunnetaankin positiivisena virkavallan valvojana, joka hurmaa hymyllään ja rauhoittaa vähemmän vakavat tilanteet huumorintajullaan. Toisaalta mies on edelleen yhtä temperamenttinen ja tyhmänrohkea, kuten yleensäkin. Hän ottaa turhia riskejä, toimii välillä hyvinkin tyhmästi, etenkin jos ainoa vaaraan heittäytyjä on nuorukainen itse, sillä jokin osuus itserakkaudesta karisee työtä tehdessä. Työtä, ammattia, joka alun perin oli vain kapinaliike vanhempia vastaan, mutta joka päivä päivältä tuntuu enemmän omalta kutsumukselta. Oliver pitää siitä mitä tekee, vaikka se usein onnistuukin hänet haastamaan ja viemään rajalle, joka aiheuttaa päänsärkyä ja ahdistusta – laatikon ulkopuolelle, pois omalta mukavuusalueelta, joka on aina ollut tietyllä tapaa turvallinen ja helppo.  

​

Syvemmälle pinnan alle kurkistaessa Oliverin huomaa olevan vahva persoona, jolla on omat mielipiteet ja mieltymyksensä. Vaikka tietynlainen ajattelemattomuus ja itsepäisyys saavat miehen usein vaikuttamaan tyhmältä kuin vasemman jalan saapas, on hän loppujen lopuksi ihan älykäskin, omaa maalaisjärkeä, vaikka pintaliitonsa on usein varsin huomattavaa. Toisaalta Ollien elämäntyyli on rento ja leppoisa – hän ei kanna huolta huomisesta ja jos murheita tunnetaankin, ne hukutetaan alkoholiin tai satunnaisiin seikkailuihin naisten kanssa. Oliver ei ota vastuuta omasta elämästään ja poliisin ammatti tuntuu olevan ainut, mikä miehen edes jotenkin pitää aisoissa. Nuorukainen on kuin keskenkasvuinen poikanen, joka peittää todelliset tunteensa kaiken muun alle. Kenties hän pelkää omien siipiensä vahingoittumista, vapauden menettämistä, jota hänellä todellisuudessa ei edes koskaan ole ollut.